lauantai 28. toukokuuta 2016

Louhisaaressa simaostoksilla


Tervetuloa 1600-1800 -luvuille!
Kaunis kevätkesän lauantaipäivä innosti keksimään vuosi sitten hankituille Museokorteille käyttöä ja tekemään pienen maakuntaretken. Muisteluiden mukaan, tämä oli ensimmäinen visiittimme Louhisaaren kartanoon - mikä sinänsä on hämmästyttävää, sen verran kiinnostavasta ja Suomen oloissa harvinaislaatuisesta historiallisesta kohteesta on kuitenkin kyse.


Kiiruhdimme pitkin Askaisten maalaismaisemia ja kyläteitä ehtiäksemme aina tasatunnein alkavalle kierrokselle, joka on ainoa tapa tutusta kartanoon - ja ehdottomasti historiasta sai näin myös enemmän irti. Opastusporukka oli jo ehtinyt toiseen kerrokseen, josta kierros alkoi, mutta meidät johdateltiin ystävällisesti liittymään seurueeseen.


Ihan ensimmäinen henkilökohtainen hämmästys syntyi siitä, kun meidät saatellut opas kertoi heti porraskäytävässä, että sen pienet kattomaalaukset ovat 1600-luvulta. Olin heti halolla päähän lyöty siitä, että kartano oli rakennettu 1650-luvulla! En ollut jotenkin osannut ajatella, että se olisi niin vanha. Ylin kerros oli 1600- ja 1700-luvun tyyliä ja Flemingien ajoilta ja keskikerros oli 1800-luvun tyyliä Mannerheim-suvun ajoilta.


Louhisaari kuuluu Kansallismuseoon ja esineistö on historiallista, mutta ei mitenkään alkuperäistä. Kartanoon on vuosisatojen mittaan kohdistunut mm. ryöstöretkiä, jolloin aivan kaikki, mikä irti on lähtenyt, on viety. Myöskään kaikkien tilojen käytöstä ei ole säilynyt tarkkaa tietoa, mutta huoneisiin on rakennettu erilaisia interiöörejä, mm. musiikkihuone, aikuisten makuuhuoneita, isännän vastaanottohuone jne. Talossa on myös seinien sisään upotettu sisäpuhelin herrainkerroksesta palvelusväen tiloihin, eli kännykkä 1600-luvulta!

Ainakin voi kuvitella, että tässä nukkui pikku-marski :-).

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim syntyi Louhisaaren kartanossa 1867 ja eli siellä 11-vuotiaaksi asti, jolloin kartano jouduttiin myymään talousvaikeuksien vuoksi. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 1961 kartano viimein päätyi museolaitoksen käsiin ja restauroinnin jälkeen avattiin yleisölle vuonna 1967.

Kolmannen kerroksen kattomaalaukset ovat 1600-luvulta ja ovat Euroopan mittakaavassa harvinaisia.




Maistuisiko uni paremmin Suomen ainokaisten barokkiverhojen takana vai 1800-luvun pedissä?


Kevätretkeen kuuluu tietysti maistuva ruokahetki. Kartanon ravintolassa tarjotaan päivittäin buffet-lounas, joka oli varsin maukasta salaatteineen ja itse leivotun oloisine leipineen. Marjakiisseli ei ehkä kuulosta erikoiselta jälkiruualta, mutta kun se on oikeista marjoista tehty ja sopivan kirpsakka pienen kermavaahtonokareen kanssa, niin kyllä se vain on piste iin päälle! Kanssamme sattui samaan aikaan Vespa-pyöräilijoitä kaffelan terassille, niin saimme ihailla kauniita pyöriä ruokaillessamme. Ehkä seuraava kevätretki vuokratulla Vespalla??

Ai niin, se sima: Louhisaaren simassa käytetään mustaherukanlehtiä sitruunan lisäksi. Simaa myydään lasi- ja pullokaupalla kaffela-ravintolassa. Otettiin kaksi pulloa ja onhan se raikas juoma. Resehti löytyy täältä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti